Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ihmisoikeudet ja kansainvälinen oikeus - Suomen pysyvä edustusto, YK : YK ja Suomi : Ihmisoikeudet ja kansainvälinen oikeus

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO,
Yhdistyneet kansakunnat, New York


Permanent Mission of Finland to the UN
866 United Nations Plaza, Suite 222,
New York, N.Y. 10017, U.S.A
Puh. +1-212-355 2100, sanomat.yke@formin.fi
English | Suomi |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

fin_flag_YKEIhmisoikeudet ja kansainvälinen oikeus

Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan tavoitteena on, osana laajan turvallisuuden edistämistä, vaikuttaa ihmisoikeustilanteen tosiasialliseen paranemiseen eri maissa. Perustana on YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus, ihmisoikeussopimukset ja kansainvälisiä velvoitteita asettavat ihmisoikeusasiakirjat. Oikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen etnisestä alkuperästä, sukupuolesta, iästä, uskonnosta, mielipiteestä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta vastaavasta syystä riippumatta on keskeinen lähtökohta. Ihmisoikeuksien turvaamiseksi edistetään demokratiaa ja vahvistetaan kansainvälistä oikeuden rakenteita ja prosesseja.

Suomi korostaa monenkeskisen yhteistyön, toimivien instituutioiden ja kansainvälisen oikeusjärjestyksen merkitystä maailmanlaajuisiin uhkiin vastaamisessa. Suomi tukee kansainvälisen oikeuden kehittämistä ja sen täytäntöönpanon keinojen vahvistamista YK:n toiminnassa.

Ihmisoikeudet

Suomen tavoitteena on ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen kaikkeen YK-toimintaan. Tämä merkitsee ihmisoikeusperustaisen lähtökohdan toimeenpanoa kattavasti YK-järjestöjen sisäisessä ja välisessä toiminnassa. Suomi tukee ja pyrkii edistämään erityisesti naisten ja tyttöjen, vähemmistöjen, alkuperäiskansojen ja vammaisten henkilöiden oikeuksia. Suomi kiinnittää erityistä huomiota myös moniperustaisen syrjinnän ehkäisemiseen. Kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien edistämisen ohella Suomella on myös aktiivinen rooli taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien aktiivisena edistäjänä.

Suomen tavoitteena on kehittää YK:n ihmisoikeusneuvoston operatiivisuutta siten, että se pystyy puuttumaan ihmisoikeustilanteisiin milloin tahansa ja myös ilman asianomaisen valtion suostumusta. Samalla pyritään toteuttamaan uusia työskentelymuotoja ja varmistamaan, että neuvoston toiminta tuottaa lisäarvoa. Suomen tavoitteena on selkiyttää YK:n ihmisoikeusneuvoston ja YK:n yleiskokouksen III komitean rooleja maailmanlaajuisessa ihmisoikeuksien edistämisessä.

Suomi tukee YK:n ihmisoikeusvaltuutettua ja pitää tärkeänä valtuutetun itsenäisen aseman edelleen vahvistamista. Suomi tukee valtuutetun tavoitteita toiminnan painopisteen siirtämiseksi normien luomisesta niiden toimeenpanemiseen. Sääntömääräisten budjettivarojen osuutta valtuutetun toimistolle tulee merkittävästi lisätä.

Suomi pitää tärkeänä tavoitteena, että alueelliset ihmisoikeussopimukset osaltaan vievät pidemmälle YK:n ihmisoikeusnormistoa. Lisäksi on olennaista aktiivisesti muistuttaa alueellisten ihmisoikeuksia edistävien järjestöjen täydentävyydestä YK-normistoon nähden. Suomi tukee tiivistä yhteistyötä YK-järjestöjen ja alueellisten toimijoiden välillä ihmisoikeuskoulutuksen edistämisessä.

Kansainvälisen oikeuden vahvistaminen

Suomi osallistuu aktiivisesti kansainvälisen sopimusverkoston täydentämiseen ja vaikuttaa YK:n yleiskokouksen oikeudellisessa (VI) komiteassa, YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnassa ja erityisjärjestöissä tehtävään kansainvälisen oikeuden kehittämistyöhön. Yhtenä osoituksena Suomen hyvästä työstä, suurlähettiläs Marja Lehto valittiin kansainvälisen oikeuden toimikunnan jäseneksi kaudelle 2017-2021 koko vaalin korkeimmalla äänimäärällä. Suomi pyrkii myös edistämään sopimusten laajamittaista ratifioimista ja tehokasta täytäntöönpanoa.  Monenkeskisten sopimusten integriteetin turvaamiseksi vastustetaan johdonmukaisesti muun muassa ihmisoikeussopimuksiin tehtyjä varaumia, jotka ovat sopimuksen päämäärän ja tarkoituksen vastaisia. Suomi tukee Kansainvälisen tuomioistuimen toimivallan laajempaa hyväksymistä ja sen toimintaedellytysten turvaamista samoin kuin muiden rauhanomaisten riitojenratkaisumenettelyiden vahvistamista.

Kaikkein vakavimpien kansainvälisten rikosten rankaisemattomuuden vähentäminen on Suomen YK-politiikan painopisteitä. Suomi tukee pysyvän Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) ja muiden kansainvälisten sotarikostuomioistuimien työtä. YK:n roolia ICC:n universaalisuuden edistämisessä tulee vahvistaa. Yhteistyötä ICC:n ja YK:n kesken tulee kehittää ja muiden kansainvälisten sotarikostuomioistuimien työ saattaa loppuun
asianmukaisella tavalla. Suomi tukee myös Syyrian konfliktissa tapahtuneiden rikosten tutkinnassa ja niistä syyttämisessä avustavaa mekanismia (IIIM)

Oikeusvaltiokehitys ja hyvä hallinto

Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen on yksi YK-politiikan painopistealue, joka koskee läpileikkaavasti monia toimintapolitiikkoja. Kriisien jälkeisessä yhteistyössä on keskityttävä erityisesti olojen vakauttamiseen rauhanprosessia tukemalla ja vahvistamalla kohdemaan oikeusjärjestelmää ml. rankaisemattomuuden torjumiseksi. YK:n sisäisten yhteistyö- ja koordinaatiomekanismien vahvistamista jatketaan.

Suomi on profiloitunut YK:ssa oikeusvaltiotematiikan esille tuojana, ja tavoitteena on edelleen tukea ja vahvistaa YK:n toimia tällä sektorilla. YK:n oikeusvaltiotyön sujuva sisäinen koordinaatio ja hyvä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa nähdään tärkeäksi tavoitteeksi niin päämaja- kuin erityisesti kenttätasolla. Oikeusvaltiokehitys ja vahvat instituutiot ennaltaehkäisevät konflikteja ja siirtymävaiheen oikeuden mekanismit ja oikeusvaltion vahvistaminen ovat keskeisiä kestävän rauhan ja kehityksen edellytyksiä.  Suomen on niin ikään luonteva toimia korruption vastaisessa työssä.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 29.4.2017


© Suomen pysyvä edustusto YK:ssa, New York | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot