Suomi tukee YK:ssa omaksuttua näkemystä kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, jossa konfliktien ennaltaehkäiseminen linkittyy tiiviisti rauhanrakentamiseen ja kehitykseen. Lisäksi YK:n konfliktien ennaltaehkäisemiseen keskittyviä rakenteita kehitetään ja siihen liittyvää normatiivista pohjaa vahvistetaan. Suomi pitää tärkeänä YK:n ja alueellisten järjestöjen - erityisesti EU:n - yhteistyötä konfliktien ennaltaehkäisyssä.
Suomen tavoite on, että turvallisuusneuvosto pystyy tehokkaasti käsittelemään kaikkia kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja edesauttamaan niiden ratkaisemista. Suomi painottaa neuvoston tehokkuutta ja konflikteissa osallisina olevien tahojen oikeudenmukaista huomioimista. Turvallisuusneuvoston tulee tukeutua tarpeen mukaan alueellisiin järjestöihin ja toimijoihin.
YK:n turvallisuusneuvosto on Suomelle ensiarvoisen tärkeä väline silloinkin, kun emme ole siinä jäsenenä. Suomi pyrkii olemaan aktiivinen ja ennakoiva niissä kysymyksissä, joita turvallisuusneuvosto käsittelee. Suomi edistää EU-maiden yhtenäisyyttä turvallisuusneuvostossa yhteistyössä puheenjohtajamaan kanssa.
Konkreettisena turvallisuusneuvoston työn tukitoimena Suomi jatkaa vaihtuvien turvallisuusneuvoston jäsenten perehdyttämistä neuvoston toimintaan YK- edustuston toimesta vuosittain järjestettävien ns. "Tarrytown-seminaarien" avulla.
Suomi tukee kehitystä, jonka myötä myös turvallisuusneuvosto on alkanut tarkastella temaattisia turvallisuusuhkia. Suomi pitää erityisen tärkeänä, että ympäristöön, ilmastonmuutokseen, HIV/AIDSiin ja muihin maailmanlaajuisiin terveysuhkiin liittyvien turvallisuusnäkökulmien käsittelyä jatketaan YK:n turvallisuusneuvostossa. Konfliktien ennaltaehkäisemiseksi neuvoston tulee tiivistää yhteydenpitoa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kanssa. Suomi tukee YK:n välitystoimintaa rauhanprosessien edistämiseksi sekä painottaa YK-järjestelmän ja - rakenteiden välitystoiminnan edellytysten parantamista.
Suomi painottaa YK:n keskeistä roolia kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja pyrkii jatkossakin osallistumaan merkittävällä panoksella YK:n valtuuttamiin operaatioihin.
Suomen tavoitteena on kehittää YK:n rauhanturvarakenteita sekä varmistaa riittävä rahoitus rauhanturvatoiminnalle. Rauhanturvaajien väärinkäytösten ehkäiseminen edellyttää johdonmukaisia toimia ja säännöksiä sekä seuraamusten tiukentamista. Suomi tukee YK:n toimintaa kohdemaiden oman turvallisuussektorin uudistamiseksi (ns. Security Sector Reform, SSR) - etenkin kansainvälistä koordinaatiota SSR-tukitoiminnassa on syytä tiivistää.
Suomi rohkaisee YK:n ja muiden kriisinhallintaoperaatioita toteuttavien toimijoiden yhteistyön kehittämistä. Pyrimme YK:ssa edistämään yhteistyön ja koordinaation tiivistämistä erityisesti
Euroopan unionin, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin, Naton ja Afrikan unionin kanssa. Toimimme aktiivisesti erityisesti YK:n ja EU:n välisen yhteistyön tehostamiseksi näissä kysymyksissä.
Naisten aseman parantaminen on läpileikkaava teema Suomen YK-vaikuttamisessa. Hallitusohjelman mukaan se on tavoitteena erityisesti konflikteissa ja kriisinhallinnassa. Suomi tukeekin YK:ssa "Naiset, rauha ja turvallisuus" - päätöslauselman (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 (2000) toimeenpanoa. Suomi on laatinut aiheesta myös kansallisen toimintaohjelman.
Suomi pitää YK:n roolia monenkeskisessä asevalvontayhteistyössä keskeisenä ja tukee sopimusjärjestelmien valvonnassa sekä todentamisessa olevien puutteiden korjaamista. Asevalvonta on myös osa laajempia kehityksen, ihmisoikeuksien, rauhan ja muun inhimillisen turvallisuuden edistämiseen liittyviä pyrkimyksiä.
Myös tavanomaisiin aseisiin liittyvät kysymykset ovat nousemassa yhä tärkeämmiksi monenkeskisissä asevalvontapyrkimyksissä. Suomi osallistuu aktiivisesti YK:n puitteissa tapahtuvaan työhön pienaseiden laittoman leviämisen ehkäisemiseksi ja edistää erityisesti kansainvälisen asekauppasopimuksen solmimista.
Joukkotuhoaseiden leviäminen muodostaa yhden merkittävimmistä turvallisuusuhista. Näiden aseiden joutuminen terroristien käsiin on erityinen uhkakuva. Suomi vaalii YK:n keskeistä roolia joukkotuhoaseiden leviämisen estämisessä - ja erityisesti joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan TN-päätöslauselman (pl 1540) toimeenpanoa.
Suomi painottaa aseellisen väkivallan seurausten huomioimista myös kehityksessä (ns. Geneva Declaration on Armed Violence and Development - prosessi).
Suomi tukee YK:n työtä terrorismin torjunnan yleisten oikeudellisten puitteiden luomisessa ja kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanon monitoroinnissa. Suomi on ratifioinut kaksitoista YK:ssa valmisteltua terrorisminvastaista yleissopimusta ja valmistelee neljän uuden sopimuksen tai pöytäkirjan ratifioimista. Keskeisiä tavoitteita ovat YK:n terrorisminvastaisen strategian tehokas toimeenpano ja yhteisymmärryksen saavuttaminen kokonaisvaltaisesta terrorisminvastaisesta yleissopimuksesta.
Terroritekoihin syyllistyneiden saattaminen oikeudelliseen vastuuseen on yksi keskeisimmistä terrorisminvastaisen kansainvälisen yhteistyön alueista, jota täydentävät mm. terrorisminvastaiset pakotteet ja muut ennaltaehkäisevät toimet. Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön terrorismin torjumiseksi ja pyrkii johdonmukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikissa terrorisminvastaisissa toimissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.
Terroriuhkan torjuminen edellyttää myös puuttumista terrorismin syihin poliittisen dialogin ja kehitysyhteistyön keinoin. Suomi muun muassa tukee YK:n pääsihteerin aloitteeseen perustuvaa sivilisaatioiden allianssia, joka pyrkii kulttuurien ja uskontojen välisen yhteisymmärryksen vahvistamiseen, ja osallistuu sen toteuttamiseen.
