Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomi ja kehitys - Suomen pysyvä edustusto, YK : YK ja Suomi : Kestävä kehitys ja globaalit kehityskysymykset

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO,
Yhdistyneet kansakunnat, New York


Permanent Mission of Finland to the UN
866 United Nations Plaza, Suite 222,
New York, N.Y. 10017, U.S.A
Puh. +1-212-355 2100, sanomat.yke@formin.fi
English | Suomi |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Kestävä kehitys ja globaalit kehityskysymykset Suomen YK-politiikassa


Taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen  edistäminen on Suomen YK-politiikan keskeinen tavoite. Se on myös keskeinen osa  laajaa turvallisuutta, johon liittyy myös köyhyyden poistaminen  ja ihmisoikeusperustainen kehitys. Suomen kehityspolitiikka  ja kehitysyhteistyö perustuvat vuonna 2007 hyväksyttyyn valtioneuvoston kehityspoliittiseen ohjelmaan.

Suomi ajaa myös kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavien teemojen  valtavirtaistamista sekä YK:n normatiivisessa että operatiivisessa työssä. Teemat ovat 1) naisten ja tyttöjen oikeudet ja  aseman parantaminen; sukupuolten välisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon vahvistaminen; 2) helposti syrjäytyvien ryhmien, erityisesti lasten, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen oikeuksien ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen; sekä 3) HIV/AIDS:in vastainen taistelu; HIV/AIDS terveydellisenä ja yhteiskunnallisena kehityskysymyksenä.

Suomi vaikuttaa aktiivisesti YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) ja sen alaisten toimikuntien työhön sekä YK:n konferensseissa sovittujen toimien toimeenpanoon. YK:n puitteissa pyritään kokoamaan yhteen laaja-alaisesti  kaikki toiminta kestävän kehityksen edistämiseksi. Suomi pyrkii tehostamaan YK:n kehitysulottuvuutta ja monenkeskisen avun tuloksellisuutta.

YK:n kehitystoimintojen tukeminen

YK erityis- ja alajärjestöineen sekä toimintaohjelmineen on Suomen näkemyksen mukaan avainasemassa kehityspoliittisessa työssä.  Kehitysyhteistyössä tuemme YK:n vahvaa asemaa sekä maatasolla että päämajatasolla. Suomen tärkeimpiin vaikuttamiskeinoihin kuuluu osallistuminen kehitysohjelmien  politiikkaohjaukseen ja rahoitukseen. Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on YK:n  vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Lisäksi Suomi painottaa erityisesti ympäristö- ja ilmastokysymyksiä, kriisien ennaltaehkäisyä sekä rauhanprosessien tukemista.

Pääosa Suomen YK-järjestöille suuntaamasta ydinrahoituksesta kohdennetaan  nykyisin yleistukena neljälle keskeiselle toimijalle: YK:n kehitysohjelmalle (UNDP),  lastenrahastolle (UNICEF), väestörahastolle (UNFPA) sekä elintarvikeohjelmalle  (WFP). Temaattista rahoitusta kohdennetaan YK-järjestöjen kautta enenevästi  kestävään kehitykseen, ympäristö-, ilmasto- ja metsäteemoihin, kehitysmaiden taloudellisen kapasiteetin, oikeusvaltiokehityksen ja kauppapoliittisen  osaamisen vahvistamiseen sekä maailmanlaajuisten terveysuhkien
ennaltaehkäisyyn.

Suomen profiloituu naisten aseman parantamisessa. Myös laaja-alainen näkemys seksuaali- ja lisääntymisterveyden sektorilla on ollut erittäin tärkeää ja tulee jatkumaan vuosituhattavoitteiden saavuttamisen edistämisessä eri foorumeilla. Suomi korostaa myös koulutuksen merkitystä kestävän kehityksen välttämättömänä perustana sekä laajan turvallisuuden vahvistamisessa.  Suomi korostaa YK-järjestöjen ja muiden toimijoiden välistä selkeää työnjakoa,  keskinäistä koordinaatiota ja täydentävyyttä sekä toiminnan johdonmukaisuutta vaikuttavuuden parantamiseksi niin päämajatasolla kuin maatasolla. Osana YK-reformeja edistetään myös Yksi YK maatasolla -tavoitetta.

Humanitaarinen apu

YK:lla on johtava rooli humanitaarisen avun koordinoijana, ja Suomi kanavoi suuren  osan humanitaarisesta avustaan keskitetysti YK-järjestelmän kautta. Suomi ajaa aktiivisesti YK:n humanitaarisen avun uudistusprosessia toiminnan tehostamiseksi. YK:n vuoden 2005 huippukokous perusti uuden keskitetyn hätäapurahaston (CERF), jota Suomi tukee ja rahoittaa.

Suomen humanitaarinen apu on sekä ihmisoikeusperustaista että tarvepohjaista. Suomen humanitaarinen apu nojaa YK:n ja muiden järjestöjen toimesta suoritettuihin tarvearviointeihin, joista tärkein on YK:n yhteinen  hätäapuvetoomus (CAP). Humanitaarinen apu mahdollistaa paluun kehityksen piiriin ja luo edellytyksiä poistaa äärimmäinen köyhyys. Humanitaarinen toiminta saattaa edistää rauhanponnisteluja konfliktialueella. Tärkeätä on myös jatkumoajattelu: avun tulee jatkua keskeytyksettä jälleenrakennuksesta kehitykseen. Humanitaarinen miinatoiminta luo myös edellytykset kehitykseen ja on jatkumoajattelun mukaista. 

Ympäristö ja ilmastonmuutos

Suomen tavoitteena on kyky vastata nykyistä kokonaisvaltaisemmin kestävän kehityksen eri osa-alueisiin ja teemoihin. YK:n ympäristöhallintoa tulee kehittää ja vahvistaa osana YK-reformia. YK:n eri järjestöjen ja ohjelmien  keskinäistä koordinaatiota ja toiminnan johdonmukaisuutta tulee edistää kestävän kehityksen asioissa sekä ympäristö- ja ilmastonmuutoskysymyksissä. Myös kansainvälisten ympäristösopimuksien koordinoidumpi käsittely on tarpeen.

YK ja sen alainen ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) on globaalin ilmastopolitiikan kannalta keskeisin foorumi. Suomen ensisijainen tavoite on päästä YK:n piirissä, osana EU:ta, maailmanlaajuiseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevaan sopimukseen.

Ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien entistä tehokkaampi käsittely YK- järjestelmässä edellyttää myös UNEP:n resurssien optimaalista hyödyntämistä.  Monenkeskisessä yhteistyössä pyritään turvaamaan erityisesti  köyhimpien maiden energiansaanti sekä tukemaan niiden sopeutumista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Suomi tukee YK:n metsäpoliittista  prosessia, osallistuu jatkossakin YK:n metsäfoorumin toimintaan ja edistää  oikeudellisesti sitovien metsiä koskevien normien luomista.

Rauhanrakentamistoiminnan kehittäminen

Vakauden ja kestävän kehityksen mahdollistamiseksi eri tukimuotojen on toimittava toisiaan täydentävästi aina konfliktien ennaltaehkäisystä, kriisinhallinnasta ja humanitaarisesta avusta rauhanrakentamiseen ja  kehitysyhteistyöhön.

Tarvittava keinovalikoima on räätälöitävä tapauskohtaisesti kohdealueen erityistarpeet ja lähtökohdat huomioiden. Tähän liittyen Suomi ajaa vuonna 2006  osana YK-reformeja perustetun rauhanrakentamiskomission työn vakiinnuttamista. Tarkoituksena on tukea konfliktista toipuvia maita kohti kestävää rauhaa ja kehitystä sekä estää konfliktitilanteeseen palaaminen.

Suomi tukee taloudellisesti YK:n päämajassa New Yorkissa toimivaa rauhanrakentamisen tukitoimistoa (PBSO) ja rauhanrakentamisrahastoa (PBF). Tämä on esimerkki siitä, että  turvallisuusuhkien torjumiseen voidaan vaikuttaa myös kehityspolitiikan keinoin. Suomella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa toiminnan kehittämiseen rauhanrakentamisrahaston neuvoaantavan ryhmän puheenjohtajuuden kautta. Lisäksi Suomi on sekondeerannut PBSO:lle UNEP:n kautta ympäristö- ja turvallisuusasiantuntijan.

EU-yhteistyössä Suomi vaikuttaa erityisesti oikeusvaltiokehityksen, sukupuolten  välisen tasaarvon, ympäristöturvallisuuden ja ympäristödiplomatian integroimiseksi  rauhanrakentamistyöhön.

Tietoyhteiskunta

YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) linjauksissa on kysymys tieto- ja viestintäteknologian (ICT) hyötyjen saattamisesta kaikkien ihmisten saataville  kestävän kehityksen ja demokratian edistämiseksi maailmassa. Tunnustettuihin vahvuuksiinsa nojautuen tieto- ja osaamisyhteiskunnan  rakentamisessa Suomi tukee WSIS-tulosten toimeenpanoa eri YK-järjestöissä ja edistää järjestelmänlaajuista seurantaa ECOSOCin tiede ja teknologiatoimikunnassa (CSTD).

Suomi pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan edesauttamaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat  kehitysmaiden osallistumisen globaaliin tietoyhteiskuntakehitykseen. Suomi painottaa sitä, että kansainväliset ja kansalliset säännökset edistävät mahdollisimman edullista tiedonsaantia sekä tieto- ja viestintäteknologian saatavuutta.

Suomi painottaa kaikkien toimijoiden roolia ja vastuuta globaalin tietoyhteiskunnan kehittämisessä (multistakeholder -lähestymistapa). Suomi toimii  tärkeänä rahoittajana ja aktiivisena osallistujana Global Alliance for ICT and Development -monitoimijafoorumissa. Suomi työskentelee myös aktiivisesti internetin hallinnon uudistamiselimissä internetin maailmanlaajuisen kattavuuden ja vakauden aikaansaamiseksi sekä tiedon vapaan välittämisen, luottamuksen, avoimuuden ja turvallisuuden edistämiseksi.

Kauppa ja kehitys

Suomi tukee kehitysmaiden taloudellisen perustan vahvistamista myös YK-järjestöjen toiminnan kautta. Esimerkiksi YK:n kehitysohjelman (UNDP) politiikkaohjaus on laajalti arvostettua. Taloudellisen kehityksen tukemisessa yksityisen sektorin toimintaedellytysten parantaminen on tärkeää. Tämä puolestaan edellyttää sellaisten uudistusten tukemista, jotka parantavat investointeja ja kaupankäyntiä suosivaa toimintaympäristöä.  Kehitysmaiden tuotannollisen kapasiteetin tukemisessa erityisesti maatalouteen, maaseudun kehittämiseen sekä  palveluelinkeinoihin keskittyvillä YK- järjestöillä on erityisrooli. Köyhimpien kehitysmaiden erityistarpeiden huomioiminen on tarpeen.

Suomi korostaa YK-järjestöjen roolia kehitysmaiden kaupankäyntikyvyn,  tuotannollisen kapasiteetin ja kauppapoliittisen osaamisen vahvistamisessa.  esimerkiksi YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTADin ja YK:n  teollistamisjärjestö UNIDOn neuvontatyöllä on kehitysmaille tärkeä merkitys.  Kauppakapasiteetin kehittämisen osalta Suomi tukee myös YK-järjestöjen yhteistyön  tiivistämistä Maailman kauppajärjestön, Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten kanssa.

 

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 5.3.2009


© Suomen pysyvä edustusto YK:ssa, New York | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot