Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen sotilaallisen YK-rauhanturvaamisen pitkä ja monipuolinen historia - Suomen pysyvä edustusto, YK : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO,
Yhdistyneet kansakunnat, New York


Permanent Mission of Finland to the UN
605 Third Avenue, 35th Floor
New York, N.Y. 10158, U.S.A
Puh. +1-212-355 2100, Sanomat.yke@formin.fi
English | Suomi |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 29.5.2015

Suomen sotilaallisen YK-rauhanturvaamisen pitkä ja monipuolinen historia 

Tänään, YK:n rauhanturvaajien päivänä 29 toukokuuta, on hyvä palata historiassa hieman taaksepäin ja osoittaa kunnioitusta niille yli 50 000 suomalaiselle, jotka ovat olleet mukana etsimässä ratkaisua aseellisiin konflikteihin yli 30:ssä rauhanturvaoperaatiossa.

Maailman ensimmäinen rauhanturvaoperaatio

Suomi oli mukana maailman ensimmäisessä rauhanturvaoperaatiossa vuonna 1956, kun rauhanturvajoukkoja lähetettiin Suezille. YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöld oli yhdessä sotilasneuvonantajansa, kenraalimajuri Ilmari Martolan, kanssa luonnostellut nopealla aikataululla suunnitelman, jossa pääasiassa puolueettomien maiden lähettämistä sotilaista kootut, kevyesti aseistetut ja taistelevien osapuolien väliin sijoitetut joukot mahdollistavat ulospääsyn konfliktitilanteesta. Suunnitelma on muodostanut rauhanturvatoiminnan kivijalan

Rauhanturvaaminen1, Rauhanturvaaminen1, Rauhanturvaaminen1, Rauhanturvaaminen1, Rauhanturvaaminen1, Rauhanturvaaminen1, Rauhanturvaaminen1

Pääsihteerin Kyproksen erityisedustaja Bibiano F. Osorio-Tafall, UNFICYP-operaation esikuntapäällikkö M.N. Harbottle, UNFICYP-operaation komentaja A.E. Martola ja Intialaisen joukkoyksikön komentaja M.S. Brar tapasivat Nicosialla, Kyproksella 14.7.1967. Kuva YK:n arkisto.

Egyptiin lähetettäviä joukkoja valitessa valvottiin tarkkaan, että mukaan tulisi ainoastaan henkilöitä, jotka ”sitoutuisivat kunnioittamaan Egyptin suvereenisuutta sekä esiintymään Suomen arvovaltaa ja rauhanomaista suuntausta vastaavasti”. Ohje on sopinut suomalaisille rauhanturvaajille kautta historian ja he vievät sitä eteenpäin, etenkin, kun suomalaisten ammattitaitoon kouluttaa kansainvälisiä joukkoja luotetaan ympäri maailmaa.

Vuonna 1966 Ilmari Martola aloitti YK:n rauhanturvajoukkojen komentajana Kyproksen UNFICYP-operaatiossa. Hän oli ensimmäinen suomalainen YK-kenraali ja hänen työtään pidettiin suuressa arvossa – Martolan nimitys johti lähes keskeytyksettä jatkuneeseen suomalaisten upseerien käyttöön YK:n rauhanturvajoukkojen johtotehtävissä.

Vuonna 1973 Suomen YK-pataljoona onnistui rakentamaan yhden yön aikana neuvottelupaikan kilometripylväs 101:n alueelle, jotta Egyptin ja Israelin edustajat voitiin saada saman pöydän ääreen sopimaan liennytyksistä. Yli 400 tiedotusvälineen edustajat seurasivat, kuinka neuvotteluja johtanut UNEF II:n komentaja, kenraaliluutnantti Ensio Siilasvuo, onnistui sovittelemaan molempien osapuolten nimet sopimukseen.

YK-rauhanturvaajamme ovat juhlapäivänsä ansainneet

Suomen sotilaallisen YK-rauhanturvaamisen historia on pitkä ja monipuolinen, mutta valitettavan vähän mediatilaa saava. Suomalaisten sotilaiden arvostus on maailmalla korkeaa ja meidät tunnetaan määrätietoisina ja ammattitaitoisina rauhanturvaajina.

Suomalaiset rauhanturvaajat ovat keränneet mainetta erityisesti puolueettomina ja oikeudenmukaisina toimijoina. Libanonin UNIFIL-operaatiossa Suomi on ollut mukana jo neljän eri vuosikymmenen ajan. Suomalaiset naiset ovat toimineet viime aikoina menestyksekkäästi Libanonissa erityisesti paikallisten naisten äänenä. Tämä palveleekin operaation perimmäistä tarkoitusta – yhteiskunnan jälleenrakennuksen tukemista, missä myös naiset ovat tärkeässä osassa.

Rauhanturvaaminen 2Irlantilaissuomalaisen pataljoonan CIMIC-osasto osallistumassa lastenpäivän tapahtumaan Tibninissä, Libanonissa 21.8.2012. Kuva Puolustusvoimat.

Suomalaisten YK-rauhanturvaamisen historia on menestyksekästä ja alkuvuosikymmenien aktiivinen osallistuminen on luonut pohjan Suomen nykyiselle toiminnalle. Aikaisemmat ja nykyiset YK-rauhanturvaajamme ovat juhlapäivänsä ansainneet. 60 vuoden aikana suomalaiset ovat ottaneet osaa yli 30 operaatioon ja siten antaneet panoksensa luodakseen perusteet rauhalle ja suojellakseen siviilejä.

Suomalaisilla on hyvä maine ja osaamistaso korkealla. Nähtäväksi jää, mitä seuraavat 60 vuotta tuovat tullessaan ja miten sotilaallinen rauhanturvaaminen muuttuu. Suomella on jatkossakin paljon annettavaa YK-rauhanturvaamiselle, jos vain halua ja tahtoa riittää.

Teksti: Marika Helin

Tulosta

Päivitetty 10.6.2015


© Suomen pysyvä edustusto YK:ssa, New York | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot