Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Helvi Sipilä -seminaarissa esiteltiin pohjoismaisia näkökulmia väkivaltakeskusteluun - Suomen pysyvä edustusto, YK : Ajankohtaista : Uutiset

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO,
Yhdistyneet kansakunnat, New York


Permanent Mission of Finland to the UN
866 United Nations Plaza, Suite 222,
New York, N.Y. 10017, U.S.A
Puh. +1-212-355 2100, sanomat.yke@formin.fi
English | Suomi |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 8.3.2013

Helvi Sipilä -seminaarissa esiteltiin pohjoismaisia näkökulmia väkivaltakeskusteluun

Keskiviikkona New Yorkissa järjestettiin kahdeksas kansainvälinen Helvi Sipilä -seminaari osana YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW, Commission on the Status of Women) kokousta. Helvi Sipilä (1915-2009) oli virkamies, varatuomari ja ministeri, Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas ja ensimmäinen naispuolinen YK:n varapääsihteeri. Hänet tunnettiin laajalti naisten oikeuksien ja tasa-arvon edistäjänä ja hän saikin useita tunnustuksia elämänsä aikana.

Tasa-arvoministeri Paavo Arhinmäki piti tervetulopuheen seminaarin osallistujille. Puheessaan hän korosti yhteistyön merkitystä kansainvälisessä ja kansallisessa väkivallan vastaisessa työssä. ”Ennaltaehkäisykeinot, kuten koulutus ja tiedotus ovat olennaisia tekijöitä asiassa”, hän sanoi.

Meryem AslanYK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen rahaston päällikkö Meryem Aslan. Kuva: Tiia Rantanen.

 

 

 

 

 

 

 

 




YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen rahaston päällikkö Meryem Aslan edusti tilaisuudessa ylpeänä miljoonia naisia yli sadasta maasta ympäri maailmaa. ”Tänään täällä kuultavat asiat tuskin ovat kenellekään uusia. Mutta sillä, mitä teemme kuulemillamme tiedoilla, on merkitystä. Voimme ravistella maailmaa.”

Pohjoismaisia näkökulmia panelisteilta

Paneelikeskustelussa kuultiin pohjoismaisten naisjärjestöjen edustajien selvityksiä väkivallasta kärsivien naisten tilanteesta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Panelistit keskustelivat tukitoimien tarpeellisuudesta ja rahoituksesta sekä terminologiasta, jota väkivaltakeskustelussa käytetään.

Randi Iversen.Randi Iversen. Kuva: Tiia Rantanen.

Randi Iversen, Tanskan naisten neuvoston puheenjohtaja, esitteli tanskalaisia väkivallan vastaisia kampanjoita ja projekteja. Hän korosti puheessaan tilastoinnin merkitystä väkivaltatyössä. ”Tilastojen avulla voimme tarkkailla muutoksia laeissa ja ihmisten asenteissa.” 

Johanna PakkanenJohanna Pakkanen. Kuva: Tiia Rantanen.
Lone Alice JohansenLone Alice Johansen. Kuva: Tiia Rantanen.

 

NYTKIS-järjestön pääsihteeri Johanna Pakkanen alleviivasi väkivallasta kärsivien naisten tukipalvelujen puutetta Suomessa. Harvat olemassa olevat palvelut ovat projektirahoitteisia ja siksi katkonaisia.

 Lone Alice Johansen, norjalaisen turvakotijärjestön viestintäpäällikkö kertoi, että koulutuksessa on Norjassa puutteita. Erityisesti terveyspalveluissa kaivataan koulutusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Beatrice Unander-ScharinBeatrice Unander-Scharin. Kuva: Tiia Rantanen.

Ruotsalaisen naisten turvakotijärjestön hallituksen jäsen Beatrice Unander-Scharin peräänkuulutti uusia raiskauslakeja Ruotsiin. Hän oli samaa mieltä Johanna Pakkasen kanssa järjestöjen rahoituksen ja jatkuvuuden puutteesta.

Michelle Higelin, YWCA-järjestön varapääsihteeri, kiitti Helvi Sipilää tämän työstä naisten oikeuksien ja tasa-arvotyön uranuurtajana. Hän tuomitsi tilaston, jonka mukaan seitsemän kymmenestä naisesta kärsii väkivallasta jossain elämänsä vaiheessa. ”Meidän täytyy nähdä naiset muutoksen tekijöinä.”


Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että sukupuolineutraalisuustrendi vaikeuttaa työtä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Kuva: Tiia RantanenBeatrice Unander-Scharin, Michelle Higelin, Helena Ranta, Randi Iversen, Lone Alice Johansen, Johanna Pakkanen. Kuva: Tiia Rantanen

"Naisasianainen luita ja ytimiä myöten”

Seminaarin loputtua professori Helena Ranta, joka toimi tilaisuuden puheenjohtajana, kertoi YK-edustuston viestinnälle suhteestaan Helvi Sipilään. ”Voi, tunsin hänet ihan lapsesta asti! Hän oli tätini hyvä ystävä. Kerran hän kertoi muistavansa vanhempieni hääjuhlan. Se oli vuonna 1936”, Ranta muisteli.

Hän kuvaili Sipilää äärettömän laaja-alaiseksi ja omistautuneeksi ihmiseksi. ”Siksi meidänkin ystävyytemme varmaan säilyi. Kun hän kerran sitoutui johonkin – oli se sitten ihminen tai työprojekti – hän seurasi sen loppuun asti.” 

”Hän oli avoin sille, mitä maailmassa tapahtuu, ja otti kaikki haasteet avoimena vastaan. Hän oli naisasianainen luita ja ytimiä myöten.”  

Helena RantaHelena Ranta. Kuva: Tiia Rantanen

 

 

 

 

 

 

 

 

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 22.3.2013


© Suomen pysyvä edustusto YK:ssa, New York | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot