Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen pysyvä edustusto, YK: Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO,
Yhdistyneet kansakunnat, New York


Permanent Mission of Finland to the UN
866 United Nations Plaza, Suite 222,
New York, N.Y. 10017, U.S.A
Puh. +1-212-355 2100, sanomat.yke@formin.fi
English | Suomi |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 4.11.2016

Kansainvälisen oikeuden toimikunta sai suomalaisvahvistusta – mutta mitä ILC tekee?

Kansainvälisen oikeuden viikko YK:ssa huipentui Suomen osalta tänään, kun suurlähettiläs Marja Lehto valittiin Kansainvälisen oikeuden toimikunnan (ILC) jäseneksi kaudelle 2017–2021.

Marja Lehto vaalit ILC

Vuonna 1947 perustettu Kansainvälisen oikeuden toimikunta on YK:n yleiskokouksen alainen, mutta suhteellisen itsenäinen asiantuntijaelin. Sen jäsenet toimivat henkilökohtaisessa ominaisuudessaan, eivätkä edusta mitään valtiota. Toimikunta juhlii 70-vuotispäiväänsä ensi vuonna. Olemassaolonsa aikana ILC on tehnyt merkittävää työtä kansainvälisen oikeuden kehittämisen ja kodifioinnin eteen.

– Toimikunta on historiansa aikana käsitellyt muun muassa diplomaatti- ja konsulisuhteita, valtiosopimusoikeutta ja valtiovastuuta. Tämä työ on luonut puitteet nykyiselle kansainväliselle yhteistyölle, ikään kuin kansainvälisten suhteiden liikennesäännöt, Lehto selittää.

Moni asia, joita pidämme itsestään selvinä kansainvälisessä oikeudessa, on jossain vaiheessa ollut toimikunnan piirrospöydällä.

– ILC voi periaatteessa käsitellä mitä hyvänsä oikeudellisia kysymyksiä, koska sen mandaatti on yleinen. Samalla se on ainoa elin, joka katsoo kansainvälistä oikeusjärjestelmää kokonaisuutena.

Tänä vuonna toimikunta sai valmiiksi henkilöiden suojelua vakavissa katastrofitilanteissa koskevat luonnosartiklat.

– Toimikunta luo myös valtioille työkaluja ajankohtaisissa kysymyksissä. Esimerkiksi tässä säännöstössä merkittävä on artikla, joka määrittelee, milloin valtio ei voi kieltäytyä ottamasta vastaan apua kansainväliseltä yhteisöltä kriisitilanteessa. Valtioiden mielivaltainen kieltäytyminen avusta voi johtaa vakaviin humanitaarisiin ongelmiin.

Muita aiheita ILC:n varsin runsaalla asialistalla ovat mm. ympäristönsuojelu aseellisissa konflikteissa, ihmisyyteen kohdistuvat rikokset sekä tapaoikeiden identifiointi. Nämä ovat kysymyksiä, joilla on konkreettista merkitystä valtioille. ILC:n työhön viitataan usein myös kansainvälisten tuomioistuinten oikeuskäytännössä..

Kuva: Niina Nyrhinen
Marja Lehto vaalit ILC tarra
Kiitos äänestäjille!

Toimikunnassa on yhteensä 34 jäsentä.  Kaikkein tärkeimpien oikeusperinteiden on määrä heijastua sen työhön, minkä vuoksi kullakin YK:n alueryhmällä on tietty määrä paikkoja toimikunnassa. Suomi kuuluu länsimaiden ja muiden maiden ryhmään  (WEOG, eli The Western European and Others Group). ILC:n jäsenet eivät kuitenkaan edusta mitään valtiota.  

– Itsenäisyys takaa sen, ettei työtapa pääse politisoitumaan liikaa. Siksi ILC:n tuloksissa rima on pysynyt korkealla jo lähes 70 vuoden ajan, Lehto kertoo.

Lehto aloittaa uudessa tehtävässään tammikuussa. Hänelle tärkeintä on se, että Pohjoismaisen oikeusperinteen edustus toimikunnassa jatkuu. Viime vuosina sitä on ylläpitänyt on ruotsalainen Marie Jacobsson, joka jättää tehtävän tämän toimikauden jälkeen.

– Onhan tämä henkilökohtaisesti myös jonkinlainen kansainvälisoikeudellisen urani täyttymys.

Tulosta

Päivitetty 28.11.2016


© Suomen pysyvä edustusto YK:ssa, New York | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot